torstai 1. kesäkuuta 2017

Sileällä työskentely: lähtökohta, kehitys ja tavoitteet


Nyt on ollut taas pieni tauko kirjoittamisesta, sillä ollut vähän pulaa aiheista. En nyt haluaisi aina tehdä montaa saman tyyppistä "peruskirjoitusta" meidän ridauksista. Joten nyt tässä pähkäiltyäni mietin, että voisi vaikka vähän miettiä meidän kouluratsastuksen tavoitteita ja miten toivoisin meidän kehittyvän. Viggon kanssa siis. Dreamer on edelleen saikulla, teen siitä taas oman postauksen, kun saan vähän selkoa sen tilanteesta.

Päälajinahan mulla itsellä on kouluratsastus. Viggo on viime syksystä kun tuli meille, kehittynyt ihan valtavan paljon sileällä työskentelyssä! En olisi ikinä voinut kuvitella, että se voisi niin nopeasti näin paljon kehittyä. Syksyllä kun Viggo tuli meille, se ei oikein sietänyt ollenkaan ohjastuntumaa, vaan juoksi aina tuntumaa karkuun. Poni ei myöskään mennyt muutamaa metriä pidempää suoraan, vaan puikkelehti miten sattuu. Kulmat mentiin vauhdilla, ei se mennyt lähellekään kulmia siis, vaan kaahotti radan poikki jo paljon ennen lyhyttäsivua. Jarrut toimivat ainakin viiden metrin viiveellä. Ja laukassa oli vain yksi vaihde, kovaa. Eikä Viggo siis osannut mitään koulukiemuroita. Osasi käynti-ravi-laukka ja jotenkin pysähtyä.

Videosta napattu kuva syksyltä
Toinen videokuva syksyltä.

Noista lähtökohdista ollaan päästy jo todella mukavaan ratsastamiseen! Viggo on tasoittunut ihan hirmuisen paljon. Nykyään se ymmärtää ohjastuntuman, eikä ahdistu siitä. Ratsastuksen alkuun voi vielä vähän vänkäillä suun kanssa, mutta kun rauhassa vaan jatkaa, niin nopeasti pehmenee ja sitten meneekin jo kivalla pehmeällä, melko tasaisella, tuntumalla. Tässä ollaan siis jo hyvin edetty, mutta tosiaan tavoitteena tietenkin saada vielä rauhallisemmaksi ja tasaisemmaksi ohjastuntuma. Ratsastajan täytyy vain malttaa pysyä rauhallisena ja pitää pehmeä ja rento tuntuma, vaikka välillä Viggo hieman haastaa siinä. Suoraan ratsastaminen onnistuu myös jo hyvin, ei enää poukkoilla niin, ettei kukaan tiedä mihin ollaan menossa. Tätäkin voidaan parantaa, pitämällä huolta että poni liikkuu tarpeeksi reippaasti eteen, jolloin sen on helpompi mennä suoraan.

Kulmat eivät ole enää ongelma, paitsi välillä Viggo saattaa mennä jo vähän liiankin syvälle kulmaan. Tätä treenasimme mm. tekemällä paljon voltteja kulmiin, sekä myös tekemällä pysähdykset juuri ennen kulmaa. Pysähdyksien jälkeen Viggolle tuli itselle halu mennä kulmaan, kun sinne meneminen oltiin "estetty". Jarruttamista harjoittelimme mm.pysähdyksien kautta käynnissä. Kun annoin pysähdysavut, niin ennen kuin Viggo ehti alkaa pysähtymään, annoin sille jo löysät ohjat, jolloin se sai saman tien palkkion hidastamisesta. Ja tietenkin kehut päälle, kun pysähtyi. Näin Viggo alkoi reagoimaan hidastaviin apuihin koko ajan vain nopeammin. Poni reagoi nyt hidastamiseen jo paljon paremmin kuin ennen, mutta saamme jatkaa samojen harjoituksien tekemistä.

Laukka on rauhoittunut paljon, ja Viggo tekee hienoja nostoja - kunhan vain malttaa. Laukka on parantunut pikkuhiljaa "itsestään" vain laukkaamalla. Tässä apuna ollut myös edelleen meidän ohjasajotunnit, jossa laukkaa päästi treenaamaan ympyrällä ilman ratsastajaa. Nyt laukka on muuttunut enemmänkin liian paikalleen jääväksi, mutta se lähtee kyllä etenemään pyynnöstä. Laukka on ehdottomasti edelleen hankalin askellaji, ja siinä saa ratsastaja olla tarkkana apujensa kanssa. Tässä meidän suurin treenauskohta.

Poseerauskuva eiliseltä.
Viggolla on menty nyt siirtymisiä ja pysäytyksiä. Myös erilaiset kiemuraurat menee hyvin, kolmikaarisesta kiemuraurastahan saimme kisoista 7, se onkin Viggon bravuuri. Sille on myös opetettu pohkeenväistö, niin käynnissä kuin ravissa, ja ne alkavat sujumaan melko hienosti. Vaikein asia on ollut varmaan peruutuksen opettaminen, ja se on edelleen vaiheessa. Alun perin Viggo ei ymmärtänyt siitä yhtään mitään. Aloitimme opettamisen maastakäsin, ja sen jälkeen tehtiin niitä valmentajan kanssa niin, että itse olin selässä ja valmentaja avitti maasta käsin. Askel kerrallaan saatiin se ottamaan askel taakse, ja aina paljon kehuja ja tehtiin välissä muuta. Nyt Viggo periaatteessa tietää kun haluan sen taaksepäin, mutta ei se sujuvasti peruuta. Tätä siis saamme treenata. Haluan edetä peruuttamisessa rauhassa ja "oikein", jotta siitä ei tulisi Viggolle mitään ongelmaa. Mutta tuossa on nyt pääasiassa sen osaamat kouluhommat, tietty perus voltit ja ympyrät sujuu.

Kaiken kaikkiaan haluan saada menon vielä tasaisemmaksi ja Viggolle enemmän voimaa taakse. Nyt kun se on alkanut liikkumaan paljon paremmin, täytyy keskittyä siihen että se oikeasti käyttää takajalkojaan ja menee kunnolla eteenpäin. Niin saadaan siihen lisää voimaa, ja voidaan alkaa taas erilaisia uusia juttuja treenaamaan.

Eilen oli tarkoitus ottaa ratsastuskuvia ja videoita, mutta meno oli sellaista ettei sitä tarvitse kenellekään näyttää.
On se ihanin heppa vaikka välillä onkin vähän haastavaa :)

2 kommenttia:

  1. Haastetta varmaan riittää mutta onneksi Viggo on niin ihana ja vielä niin söpö!

    VastaaPoista