Tavoitteita vuodelle 2018

Kuvan on ottanut Ritva Waris-Wörlin

Uusi vuosi ja heti päässyt lipsumaan blogiin kirjoittaminen. On tässä ollut vaikka mitä asiaa mistä kertoa, mutta en vain ole saanut itsestäni irti kirjoittaa tänne niistä. Tästä olen saanut huomautuksia ystäviltä, joten pakko se oli tulla tänne takaisin. Päätin, että aloitan vuoden ensimmäisen postauksen tekemällä vähän listaa meidän tämän vuoden tavoitteista.

#1 Jatkaa valmennuksia ja oppia kummankin hevosen kanssa uusia juttuja

Nyt olen päässyt vihdoin taas valmennuksiin myös Dreamerillä. Ennen joulua koin aivan mielettömän upean ratsastuksen sen kanssa, kun pääsimme tekemään pitkästä aikaa vaativampia juttuja, ja Dreamer liikkui niin energisesti ja vaivattomasti! Tämä tunti toi minulle toivoa siitä, että voimme päästä vielä kunnolla treenaamaan Dn kanssa, ja mahdollisesti vielä kisaamaankin. Ihan huippua. Dreamerin kanssa olisi ihanaa päästä harjoittelemaan vaativan tason asioita, jotka jäivät meiltä kesken loukkaantumisen vuoksi.

Viggon kanssa haluaisin saada sen perusratsastuksen vielä vahvemmaksi ja tasaisemmaksi, nyt sillä vielä heittelee meno vähän päivästä riippuen, vaikka onkin jo kehittynyt suuresti. Ja kaikista tärkeintä on saada laukkaan lisää voimaa ja kestävyyttä. Olemme nyt keskittyneet tosi paljon laukkaan, ja koitetaan nyt kohottaa laukkakuntoa tekemällä aina kunnon pidempiä reippaita laukkapätkiä. Viggo jaksaa nyt kantaa itsensä huomattavasti paremmin kuin ennen, joten kehitystä on tapahtunut.

Dreamerin kanssa Kilossa

Kesällä treenaamassa

Tässä videopätkää siitä joulua ennen olleesta valmennuksesta

#2 Päästä kisaamaan

Siinäpä se. Olisi kiva päästä kummallakin hevosella kilpailemaan, vielä hauskempaa että lähteä kummankin kanssa samoihin kisoihin. Viggon kanssa olisi hyvä aloittaa nyt helppo c-luokista, saada niistä muutamia tasaisia 60% suorituksia, ja siitä siirtyä helppo b-luokkiin. Dreamerin kanssa en laita nyt mitään tarkempaa tavoitetta, olisin tyytyväinen raviohjelmastakin jos vain kisoihin pääsisin.

Dreamerin kanssa Ypäjällä, joskus.

Viggon viimekauden viimeiset kilpailut

#3 Päästä nauttimaan rennosta maastoilusta

Tämä pätee kumpaakin hevoseen. Viggo on ollut viime aikoina todella rasittava ja hankala maastossa, niistä on ollut kaukana nauttiminen. Viggo on ollut maastossa säikky, se yrittää lähteä alta, ryöstää jos mennään käyntiä reippaammin, pukittaa jos pidättää jne. Nyt on ollut sen verta huonot pohjat meidän maastoreiteillä, etten oli Vn kanssa viitsinyt mennä sinne riehumaan. Joka tietenkin on huono totutuksen kannalta, mutta ei voi mitään. 

Dreamerin kanssa en itse ole vielä kertaakaan ollut maastossa tällä tallilla, kaverini on ollut sillä mukana, kun olen itse ratsastanut Viggolle. Dreamer olisi kyllä rauhallisempi kuin Viggo, mutta se taas saattaa alkaa yhtäkkiä peruuttamaan, eikä sillä ole mitään itsesuojeluvaistoa siitä mihin se peruuttaa. Olen jo nähnyt silmissäni, että päädymme johonkin ojaan tai suohon. Mutta nyt kun D on ollut paljon rauhallisempi ja kiltimpi, niin ajatus maastoilusta on tullut taas mieleeni. Ehkä joku päivä, kun ei tuule/sada, eikä ole liian kylmä, ja pohjat ovat kuivat ja hyvät....ehkä.

Viggolla on ollut nyt pakko pitää pelhameita maastossa.

Kesän maastoretki, pelhamit kahdella ohjalla testissä.

Tämä kuva on meidän ihan ensimmäisen maastoilun jälkeen otettu, se olikin paras kerta, kun Viggo meni tosi kiltisti ja hienosti. Siitä on lähtenyt menemään pikkuhiljaa alamäkeen.

Dreamerin kanssa Kilossa.

Tässä yksi Viggo laukka/pukki ampaisu joka tallentui videolle, päivämäärä väärä.

#4 Pojat taas samaan tarhaan/laitumelle

Dreamerin loukkaantumisen jälkeen pojat eivät ole tarhanneet samassa tarhassa, koska olen ollut varovainen Dreamerin jalan kanssa. Nyt Dreamer näyttäisi kuntoutuvan, niin toivotaan että ne saataisiin keväällä/kesällä samaan aitaukseen. Ehdottomasti vasta sitten kun ei ole enää jäätä/lunta, ja hokit ovat poissa. Mahdollisesti sitten suoraan laitumelle, niin on enemmän tilaa.

Kuva on ekasta kokeilusta samaan tarhaan, ei mitään ongelmaa.

Ihanat parhaat kaverit

Siinä oli nyt ehkä meidän isoimmat tavoitteet. Olisi mulla ollut jo mielessä muitakin tavoitteita, mutta ehkä alkuun tämä lista riittää. Katsotaan jos viikonloppuna saisin vähän videota mun ja Viggon menosta, niin pystyisi katsomaan miten se nykyään liikkuu!

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

Sileällä työskentely: lähtökohta, kehitys ja tavoitteet

Nyt on ollut taas pieni tauko kirjoittamisesta, sillä ollut vähän pulaa aiheista. En nyt haluaisi aina tehdä montaa saman tyyppistä "peruskirjoitusta" meidän ridauksista. Joten nyt tässä pähkäiltyäni mietin, että voisi vaikka vähän miettiä meidän kouluratsastuksen tavoitteita ja miten toivoisin meidän kehittyvän. Viggon kanssa siis. Dreamer on edelleen saikulla, teen siitä taas oman postauksen, kun saan vähän selkoa sen tilanteesta.

Päälajinahan mulla itsellä on kouluratsastus. Viggo on viime syksystä kun tuli meille, kehittynyt ihan valtavan paljon sileällä työskentelyssä! En olisi ikinä voinut kuvitella, että se voisi niin nopeasti näin paljon kehittyä. Syksyllä kun Viggo tuli meille, se ei oikein sietänyt ollenkaan ohjastuntumaa, vaan juoksi aina tuntumaa karkuun. Poni ei myöskään mennyt muutamaa metriä pidempää suoraan, vaan puikkelehti miten sattuu. Kulmat mentiin vauhdilla, ei se mennyt lähellekään kulmia siis, vaan kaahotti radan poikki jo paljon ennen lyhyttäsivua. Jarrut toimivat ainakin viiden metrin viiveellä. Ja laukassa oli vain yksi vaihde, kovaa. Eikä Viggo siis osannut mitään koulukiemuroita. Osasi käynti-ravi-laukka ja jotenkin pysähtyä.

Videosta napattu kuva syksyltä

Toinen videokuva syksyltä.

Noista lähtökohdista ollaan päästy jo todella mukavaan ratsastamiseen! Viggo on tasoittunut ihan hirmuisen paljon. Nykyään se ymmärtää ohjastuntuman, eikä ahdistu siitä. Ratsastuksen alkuun voi vielä vähän vänkäillä suun kanssa, mutta kun rauhassa vaan jatkaa, niin nopeasti pehmenee ja sitten meneekin jo kivalla pehmeällä, melko tasaisella, tuntumalla. Tässä ollaan siis jo hyvin edetty, mutta tosiaan tavoitteena tietenkin saada vielä rauhallisemmaksi ja tasaisemmaksi ohjastuntuma. Ratsastajan täytyy vain malttaa pysyä rauhallisena ja pitää pehmeä ja rento tuntuma, vaikka välillä Viggo hieman haastaa siinä. Suoraan ratsastaminen onnistuu myös jo hyvin, ei enää poukkoilla niin, ettei kukaan tiedä mihin ollaan menossa. Tätäkin voidaan parantaa, pitämällä huolta että poni liikkuu tarpeeksi reippaasti eteen, jolloin sen on helpompi mennä suoraan.

Kulmat eivät ole enää ongelma, paitsi välillä Viggo saattaa mennä jo vähän liiankin syvälle kulmaan. Tätä treenasimme mm. tekemällä paljon voltteja kulmiin, sekä myös tekemällä pysähdykset juuri ennen kulmaa. Pysähdyksien jälkeen Viggolle tuli itselle halu mennä kulmaan, kun sinne meneminen oltiin "estetty". Jarruttamista harjoittelimme mm.pysähdyksien kautta käynnissä. Kun annoin pysähdysavut, niin ennen kuin Viggo ehti alkaa pysähtymään, annoin sille jo löysät ohjat, jolloin se sai saman tien palkkion hidastamisesta. Ja tietenkin kehut päälle, kun pysähtyi. Näin Viggo alkoi reagoimaan hidastaviin apuihin koko ajan vain nopeammin. Poni reagoi nyt hidastamiseen jo paljon paremmin kuin ennen, mutta saamme jatkaa samojen harjoituksien tekemistä.

Laukka on rauhoittunut paljon, ja Viggo tekee hienoja nostoja - kunhan vain malttaa. Laukka on parantunut pikkuhiljaa "itsestään" vain laukkaamalla. Tässä apuna ollut myös edelleen meidän ohjasajotunnit, jossa laukkaa päästi treenaamaan ympyrällä ilman ratsastajaa. Nyt laukka on muuttunut enemmänkin liian paikalleen jääväksi, mutta se lähtee kyllä etenemään pyynnöstä. Laukka on ehdottomasti edelleen hankalin askellaji, ja siinä saa ratsastaja olla tarkkana apujensa kanssa. Tässä meidän suurin treenauskohta.

Poseerauskuva eiliseltä.

Viggolla on menty nyt siirtymisiä ja pysäytyksiä. Myös erilaiset kiemuraurat menee hyvin, kolmikaarisesta kiemuraurastahan saimme kisoista 7, se onkin Viggon bravuuri. Sille on myös opetettu pohkeenväistö, niin käynnissä kuin ravissa, ja ne alkavat sujumaan melko hienosti. Vaikein asia on ollut varmaan peruutuksen opettaminen, ja se on edelleen vaiheessa. Alun perin Viggo ei ymmärtänyt siitä yhtään mitään. Aloitimme opettamisen maastakäsin, ja sen jälkeen tehtiin niitä valmentajan kanssa niin, että itse olin selässä ja valmentaja avitti maasta käsin. Askel kerrallaan saatiin se ottamaan askel taakse, ja aina paljon kehuja ja tehtiin välissä muuta. Nyt Viggo periaatteessa tietää kun haluan sen taaksepäin, mutta ei se sujuvasti peruuta. Tätä siis saamme treenata. Haluan edetä peruuttamisessa rauhassa ja "oikein", jotta siitä ei tulisi Viggolle mitään ongelmaa. Mutta tuossa on nyt pääasiassa sen osaamat kouluhommat, tietty perus voltit ja ympyrät sujuu.

Kaiken kaikkiaan haluan saada menon vielä tasaisemmaksi ja Viggolle enemmän voimaa taakse. Nyt kun se on alkanut liikkumaan paljon paremmin, täytyy keskittyä siihen että se oikeasti käyttää takajalkojaan ja menee kunnolla eteenpäin. Niin saadaan siihen lisää voimaa, ja voidaan alkaa taas erilaisia uusia juttuja treenaamaan.

Eilen oli tarkoitus ottaa ratsastuskuvia ja videoita, mutta meno oli sellaista ettei sitä tarvitse kenellekään näyttää.

On se ihanin heppa vaikka välillä onkin vähän haastavaa :)