Viggon kisakauden startti

Nyt tuli sitten viime viikolla startattua Viggonkin kanssa kevään ekat kilpailut. Olimme viime sunnuntaina Gobbackassa koulukilpailuissa, ja Viggo meni elämänsä ensimmäisen helppo b-luokan, K.N. Specialin. Olin suunnitellut valmistautuvani oikein hyvin näihin kilpailuihin, mutta toisin kävi. Viikkoa ennen kisoja ylävatsani kipeytyi pahasti, enkä pystynyt ratsastamaan. Muutamat päivät kärsittyäni pakotin itseni lääkäriin, ja sain sieltä lääkkeet (ja ohjeet levätä..). Torstaina valmentajani hyppi Viggolla ja seuraavana päivänä kokeilin itse ratsastaa, josta ei meinannut tulla mitään, kun oli koko ajan sellainen olo että kohta oksennan (en niin tehnyt). Seuraavana päivänä piti olla vielä kouluvalmennus, laitoin valmentajalle viestin, että voisiko tämä ensin ratsastaa ja sen jälkeen minä menisin vain kerran radan läpi, muuten kipeytyisin liikaa. Lauantaina siis valmentaja ratsasti ensin, sitten kiipesin selkään ja ratsastin kerran radan, joka sujui todella hyvin! Kaikki kohdat meni helposti ja hyvin, ainoastaan pysähdykset tuottivat ongelmia, mutta mietimme, että ne on vain pieni kohta koko radasta.

Tällä kertaa kokeilin tehdä sykeröt pitkään harjaan, tuli kyllä hienon näköiset vaikka itse sanonkin!

Tyytyväisenä traikussa.

Verkkaohjeeksi sain molemmilta valmentajilta ratsastaa vain askellajit reippaasti läpi, ja verkata maksimissaan 20 minuuttia. Viggolla on ollut ongelmana radalla "hyytyminen", niin ajattelimme, että parempi säästää energiaa mahdollisimman paljon. Kentän veryttelyalueella oli tosi paljon ratsastajia, joten menin viereiseen maneesiin, jossa oli enemmän tilaa. Viggo tuntui ekasta askeleesta lähtien todella hyvältä! Se oli reipas sekä tasainen, toimi ihan pienillä avuilla hyvässä yhteistyössä. Itselle tuli oikein hyvä fiilis, ja vahva tunne että rata tulee menemään hyvin.

Siirryin jonkin verran ennen omaa vuoroa kentälle. Heti sain huomata, että Viggo vähän jännittyi, eikä ollut enää niin hyvän tuntuinen. Sain sen kuitenkin ihan hyvin ravaamaan, ja oli taas avuilla, vaikkei niin hyvin kuin maneesissa. Meidät kuulutettiin seuraavaksi, ja astuimme kouluaitojen sisäpuolelle. Ja samalla Viggo muuttui tahmeaksi ja vastahakoiseksi, josta seurasi pieni harmitus itselle. Koitin rauhassa pyytää sitä enemmän eteen, jotta siitä tulisi taas tasaisempi, mutta pohjeavut menivät kuuroille korville. Kun eteenpäinpyrkimys oli kadonnut, tuli mukaan myös kiemurtelu ja epätasaisuus.

Raviosuudella tahti vaihteli ja poni kiemurteli. Mietin siinä samalla, että mitä minun tulisi nyt tehdä, jotta meno muuttuisi paremmaksi. Keskiraviin lähtiessä tuntui, ettei Viggo lisännyt ollenkaan askeleen pituutta, joten päätin kokeilla antaa pohjetta kerran vähän napakammin, jonka seurauksena se tietenkin jännittyneenä nosti laukan. Tyypillistä Viggoa, että kun on jännittynyt niin enemmän "jähmettyy" paikoilleen kuin sinkoaa, ja jos koittaa enemmän pyytää eteen, niin sitten rikkoo laukalle.  Käyntiosuus meni ihan ok, tuli kutoset siitä. Seuraavaksi vuorossa ensimmäinen laukannosto, jotka ovat olleet Viggon parhaimpia kohtia aiemmin. Ja V nosti VÄÄRÄN laukan! Korjasin niin nopeasti kuin pystyin, ja ratsastin eteen. Tästä seurasi hyvin epämääräinen kulma, jonka jälkeen piti kääntää diagonaalille. Tässä Viggo keksi ensin vaihtaa takapään ristilaukalle, koitin pyytää sitä enemmän eteen, jolloin normaalisti korjaa laukan takaisin, niin nyt V sitten vaihtoi myös etupään. Eli saimme sekä laukannostosta että diagonaalista 2.

Kohti seuraavaa laukannostoa, valmistelin oikein huolella. Ja VÄÄRÄ laukka?? Ihan oikeasti?? Ei Viggo ole enää pitkään aikaan nostanut laukkaa väärin. Tuntui, että teki sen ihan vain pottuillakseen. Siitä saimme taas 2. Kun sain vaihdettua laukan oikeaksi, pyysin Viggoa kunnolla eteen laukkaamaan. Nyt se laukkasi kunnolla, ja tulikin 7 pääty-ympyrästä. Myös diagonaali meni sujuvasti, ja V jopa siirtyi SUORAAN käyntiin laukasta! Ekan kerran! Ihme kyllä, onnistui saamaan minut paremmalle mielelle. Lopputervehdys myös 7.

Pahoittelen kuvien laatua, otettu videosta

Loppukäynnit

Radan jälkeen tein vielä loppuravit, niin olisittepa nähneet kuinka lennokkaasti ja kevyesti poni liikkui. Kyllä pitää myöntää, että jupisin siinä ehkä pari kirosanaa itsekseni. Mutta täytyy vain muistaa, että Viggo on vielä niin kokematon, ettei se voi mitään, jos jännittää radalla. Se tarvitsee vain lisää ratoja alle ja kokemusta, niin kyllä se siitä lähtee. Kun katsoin jälkeen päin radan, niin tajusin ettei se niin huonosti edes mennyt, kuin miltä tuntui selästä. Jos ne väärät laukat olisivat menneet hyvin, niin ihan hyvät prosentit olisi tullut. Nyt tuli 54,2%.

Nyt meiltä jää kisat hetkeksi tauolle molempien heppojen kanssa. Lähden itse ensi kuussa lomalle ulkomaille, niin sen jälkeen sitten jatketaan taas treenejä ja kilpailemista.

Tässä pätkä loppuosasta, joka meni vähän paremmin.

Onko muilla radalla jännittyviä heppoja? Miten olette saaneet hepat rentoutumaan?

Jännitystä ja kuumotusta

Semmoiset oli fiilikset meidän lauantain kisoista. Kisapaikalla oli ihan hirveän hiostavan kuuma sää. Olimme ajoissa paikalla, ja taluttelin Viggoa kisa-alueella, poni käyttäytyi hyvin. Kävin zekkaamassa kentän pohjan. Alun perin ajatuksenani oli, että verkkaisin kentällä ensin 15min, ja sitten toiset 15min maneesissa ryhmäveryttelyssä, jonka päätyttyä pääsisin suoraan radalle. Kenttä olikin sateen jälkeen todella pehmeä ja upottava, joten tein päätöksen, ettei siinä kannata ratsastaa ollenkaan. Muutenkin jo kuuma ilma joka vie hevosen energiaa, sitten jos vielä ratsastaisi raskaalla pohjalla, lähtisi viimeisetkin energian rippeet hepasta pois. Lyhyessä veryttelyssä ei Viggo pääsisi niin väsähtämään, mutta riskinä oli, ettei se lyhyessä verkassa ehtisi rentoutua ja tulla kunnolla läpi avuille.

Vihdoin meidän veryttely alkoi. Ja Viggo päätti sitten olla paljon jännittyneempi, kuin viime kisoissa. Sitä ahdisti tuomarinpääty, jonne oltiin ajettu kaksi autoa tuomareita varten. Viime kisoissa kouluaidat olivat vain lyhyilläsivuilla, niin nyt oli suuri järkytys kun valkoiset aidat ympäröivätkin koko alueen. Mitään muiden silmille dramaattista ei Viggo tehnyt, mutta sain tehdä töitä sen eteen, että poni pysyi aitojen vierellä ja että se meni tuomaripäätyyn. Jännitys myös lamauttaa Viggon, jolloin se jää vain paikoilleen kipittämään, eikä oikein kykene tekemään mitään. Lisäksi muutamilla toisilla ratsukoilla oli vähän ratsastussäännöt hukassa, sekä käyttivät vähän enemmän raippaa apuvälineenä, niin se lisäsi pienen ponin ahdistusta.

Videosta napatut kuvat radalta

Radalla meno ei muuttunut parempaan. Viggo oli koko radan jännittynyt, eikä sen takia liikkunut kunnolla eteenpäin. Ekassa ravitemponlisäyksessä se yritti koko ajan vain nostaa laukan. Kuukausi sitten Viggo ei osannut peruuttaa, joten olin todella tyytyväinen peruutuksesta saamaamme 5.5! Käynti oli todella lyhyttä ja jännittynyttä, puolessa väliä kokorataleikkaata poni oli sitä mieltä, ettei halua mennä tuomaripäähän enää (sama muuten tapahtui viime kisoissa käyntiosuudella).

Ja laukkaosuushan oli täysi vitsi. Siinä vaiheessa oli kuumuus ja jännitys tehneet tehtävänsä, ja Viggolta loppui voimat. Laukassa se mm. pudotteli raviin, nosti väärää laukkaa, vaihtoi laukan vääräksi jne. Yhtä sähläystä koko homma, vaikka kuinka yritin ratsastaa sitä eteen. Laukasta saimme numeroita 2-4, jotka tietenkin tiputtivat pisteet ihan alas.

"Huh hellettä!" t. Vibulane

Prosentteja tuli huimat 50,34. Huonoimmat prossat mitä ikinä saanut. Ja minä kun viimeksi ärsyynnyin niistä 56 prosentista... Ihan asiallisia numeroita saatiin kaikista kohdista. Toinen tuomari laittoi zemppaavasti loppukommentteihin "Hyviä pätkiä paljon, mutta kiemurtelee ja vastustaa". Toinen tuomari taas laittoi ainoastaan "tie virheitä", joka särähti omaan korvaani kovasti. Siitä lähtien kun olen alkanut kisaamaan omilla hevosilla, olen aina eniten panostanut hyviin ja tarkkoihin teihin. Ekalla tammallani ei ollut mitkään kummoiset liikkeet, joten oli pakko tehdä tarkat tiet, tai muuten ei saanut ollenkaan hyviä prosentteja. No, antaa olla.

Nyt pitää saada vain paljon ratoja alle, jotta Viggolle tulee kokemusta, eikä niin jännittäisi. Ja kotona täytyy oikein panostaa laukkatreeniin. Jos radalla saisi ehjät laukkaosuudet, niin pisteetkin nousisi heti jo paljon miellyttävimmiksi.

Seuraavat kisat onkin sitten 2.7. Ratana on he c eb special, jossa on hyvin niukka määrä laukkaa. Ja rata on kentällä, joka voi myös olla Viggolle parempi vaihtoehto. Kyllä se vielä tästä lähtee ylöspäin menemään ;)

Tämän pienen ok-pätkän radasta voin näyttää teille..

Koulutreenausta kisoja varten

Huomasin että mun lempikisapaikassa Kumrassa järjestetään kouluratsastuskilpailut 10.6, joten pakkohan sinne oli nyt ilmoittautua. Viggo ei ole nyt ollut ehkä ihan parhain ratsastaa viime aikoina, mutta en viitsi jättää hyvää harjoituspaikkaa väliin. Tiedän että kisapaikka on melko rauhallinen, siellä ei pitäisi olla mitään ylimääräistä "jännää" ja muutenkin kisat ovat aina järjestetty sujuvasti.

Viime lauantaina meillä oli nyt kevään viimeinen lauantain koulutunti, sillä valmentaja tulee olemaan itse kiireinen kisojen parissa. Viggo on nyt mennyt hieman ehkä "taaksepäin" ratsastaessa, lähinnä siis ratsastuksen alussa. Se on taas vähän kovempi ja hitaampi suusta, ja eteenpäin liikkuvuus ollut epätasaista. Niinpä tunnilla keskityimme tasaiseen tuntumaan ja siihen, että poni liikkui kunnolla eteenpäin. Oikeastaan voisi sanoa, että jokainen tunnin aikana tullut ongelma saatiin ratkaistua pyytämällä ratsu kunnolla eteen, ja käyttämään takajalkojaan. Alun perin oli tarkoitus treenata tulevaa rataa, mutta päätimme keskittyä perusratsastukseen, mikä tuli tähän kohtaan tarpeeseen. 

Kuva lauantain tunnilta. Laitappa ne nyrkit vierekkäin, kiitos.

Parempi.

Tässä ollaan jo melko asiallisesti.

Pakko laittaa kuva ensimmäisestä ravista pysäyttämisestä. Kutn näkyy, Viggo ei halunnut pysähtyä.

Lauantain tunnista jäi ihan ok fiilis, mutta vähän jäi hampaan koloon ajatus, etten ihan kaikkeani saanut annettua. Seuraavana päivänä mentiin tallille äitini kanssa. Äiti sai (pakotettiin) aloittamaan ratsastus. Viggo olikin yön aikana sisäistänyt eiliset opit, ja meni oikein mallikkaasti äidin kanssa! Hienoa! 

Kun äiti oli saanut veryteltyä hepan, niin oli hyvä aika vaihtaa ratsastajaa (heh, heh..). Vähän oli Vibulane sitä mieltä, että hänen mielestään ratsastus kyllä oli jo tässä. Mutta siitä lähti kulkemaan kivasti. Aloitin ratsastamaan tulevaa koulurataa, minkä ravi- ja käyntiosuus sujui melko mallikkaasti! Sitten tuli laukannoston aika, ja siihen se ilo loppui. Lopetin siihen ratatreenin, ja keskityin vain laukan työstämiseen. Voi olla että Viggo oli siinä kohtaa jo väsynyt, olihan sillä jo menty reippaasti, edellisenä päivänä takana kova treeni + todella lämmin ilma. Sain kuitenkin laukat ihan hyvin ratsastettua. Laukkojen jälkeen loppuraveissa irtosi tosi hyvää liikettä!

Tyytyväinen ratsukko!

Hiphei me laukataan!

Pieni pätkä ravia väliin taputuksien kera

On se meno vaihtunut siitä syksyn kaahottamisesta!

Pitäisikö tässä jaksaa vielä mennä toiseen suuntaan??

Valmistaudutaan laukkaan

Ylöspäin!

Loppuravia

Hieno poika!

Olin tosi tyytyväinen Vibuun! Vielä parit kerrat ehdin treenata rataa, sitten nähdään miten lauantaina menee!

Hyvät viikonloput kaikille!