Kun laiskottaa

Hepat ovat saaneet olla pari viikkoa laitumella, ja sen kyllä huomaa. Viggo on selvästi ollut väsyneempi, ja ratsastaminen on ollut melko työlästä. Toivon, että se alkaisi pian "tottumaan" laiduntamiseen, ja energiaa riittäisi muuhunkin kuin vain syömiseen.

Viime kisojen jälkeen ei ole tapahtunut mitään sen kummoisempaa. Kävimme yhtenä päivänä taas maastossa ja toisena ollut puomi- ja kavalettitreeniä.

Viimeksihän maastossa en päässyt kunnolla rentoutumaan juuri ollenkaan, kun Viggo oli ihan koko ajan ihme täpinässä ja ottamassa lähtöjä. Nyt lauantaina olimme juuri saanet hepat haettu laitsalta talliin, kun ihmettelimme että mikä ääni alkoi yhtäkkiä kuulumaan. Ja se ääni lähti rankkasateesta. Kuin suoraan olisi joku kaatanut saavista vettä. Ja sitten jyrähti. Ja tuota jatkui noin tunnin verran. Luulimme jo, että täytyy jättää maasto väliin, mutta sitten sää hieman selkeni, ja lähdimme tihkusateessa maastoon. Sekä itse, että maastokaverini oli pukenut kunnon hellesäänvarusteet päälle, mutta onneksi löysin auton takakontista meille molemmille sadetakit. Taas näki että kannattaa jättää tavaroita lojumaan autoon, kuulitko äiti!?

Varusteena edelleen pelhamit, nyt deltaohjalla.

Tällä kertaa oli todella mukava maasto! Viggo oli paljon rennompi, ja ratsastajakin sai nauttia olostaan! Tietenkin vähän piti jotain säätää, mutta sitä ei lasketa. Metsäreitti oli ehtinyt kastua kunnolla sateesta, joten saimme ylittää melkoisia lammikkoja, ja yhden kohdalla Viggo olisi halunnut ottaa kylvyn.

Takaisin kotipihalla. Päivän väriteema oli punainen ja sininen.

Sunnuntaina oli puomi- ja kavalettitunti. Vibu oli vähän väsynyt taas, mutta lopussa ihan ok tuntuinen. Tässä pari lyhyttä videota.