maanantai 30. tammikuuta 2017

Eteenpäin, kiitos!



Perjantaista sunnuntaihin treenasin Dreamerin kanssa koulua ja sitä että Herra D tottelisi ihan alusta lähtien mun apuja. Perjantaina menin taas heti töiden jälkeen tallille ja laitoin reippaasti ratsun kuntoon, jotta ehtisin ratsastaa ennen kuin kaikki muutkin tulisivat sinne yhtä aikaa. Laitoin pitkästä aikaa päälle kanget, jotta taas vähän alettais "totutella" niilläkin menemään, jos vaikka kisoihin ne joskus uskaltaisi laittaa. Tällä kertaa maneesissa oli vain yksi hevonen samaan aikaan ja sitäkin vain talutettiin, joten oli mukavammat lähtökohdat ratsastukselle. Kuitenkin ohjia kerätessäni D aloitti saman tien jumittamisen ja myös peruuttelun. Sain sen kyllä aika nopeasti aina jatkamaan eteen, mutta se silti tasaisin väliajoin alkoi uudestaan vänkäämään vastaan. Ei kyllä mennyt kauaa kun sain sen menemään ravissa reippaasti eteen, siihen loppuivatkin sitten jumittelut. Huomasin myös että ruunalla oli selvästi pientä pakkasenergiaa, joten päätin heti että nyt se on laitettava oikeasti töihin kun kerran energiaa oli hölmöilyihinkin. Tein aluksi muutamia väistöjä, joiden jälkeen avoja pitkällä sivulla. Kun avot sujuivat hyvin suorallauralla, niin aloin tekemään niin, että aina kulman jälkeen lähdettiin avoa pituushalkaisijan keskipistettä kohden, keskellä nopea suoristus ja siitä avoa toiseen suuntaan takaisin uralle. D teki heti hyvin tämän kuvion ja pystyin keskittymään hienosäätöihin, polkemiseen, rytmiin, etuosan keveyteen yms. Tätä kun olimme tehneet jonkin aikaa, niin Dreamer yllättäen kuumentui hieman yli ja tuli ihan yliherkäksi ja reaktiiviseksi kaikille avuille, niin ettei se meinannut enää keskittyä kunnolla itse tehtävään. Ajattelin että välikäynnit "nollaisivat" tilanteen, mutta niin ei käynyt, vaan ohjia kerätessäni D nosti pontevasti laukan ja polki paikallaan :D Ravailin siinä vähän pidemmällä ohjalla kevyttäravia niin tilanne tasaantui hieman ja siihen päätin lopettaa ratsastuksen, kun hevonen oli niin hyvin tehnyt töitä.


Väsyneenä perjantain ratsastuksen jälkeen

Seuraavana päivänä meillä oli taas Sarin tunti, ja Dreamer päätti aloittaa sen taas jumituksella ja peruuttamisella. Arvatkaa vain raivostuttiko, kun kuitenkin olin sen saanut hyvin läpiratsastettua edellisenä päivänä, niin olin ajatellut että se lähtisi nyt hyvin liikkeelle. Saimme Sarilta hyvät vinkit miten toimia tilanteessa. Täytyy siis vain yrittää keskittyä siihen, että nojaan kunnolla taaksepäin, pohkeet ovat edessä ja pidän tasaisen tuntuman niin vaikka nyrkit ihan kiinni yhdessä, etten ala siinä kohtaa kädellä taivuttelemaan heppaa mihinkään. Kun Dreamer lähtee hidastelemaan/peruuttamaan, se yleensä alkaa poikittamaan ja muutenkin kiemurtelemaan, ja varmaan siinä tilanteessa koitan korjata sitä jotenkin kädellä suoraksi, mikä ei siis toimi selvästikään. Eli tasainen käsi tarpeeksi ylhäällä tuntumalla hepan temppuillessa, ja siitä sitten käsky eteenpäin. Kun selvitimme jumitusongelman, D lähti taas liikkumaan huippuhyvin, jopa paremmin kuin viime lauantain tunnilla! Jotenkin hämärä kuva siitä mitä sitten teimme tunnilla, taisimme keskittyä ravissa siihen että D liikkui tasaisella tuntumalla eteen ja kääntyi hyvin minne pyysin. Laukassa samaa hommaa, lisänä kokosin laukkaa pienentämällä ympyrää, ja siitä sitten väistättäen isommalle ympyrälle ja reippaampaa laukkaa. Muutaman lyhyen videopätkän äiti kuvasi.







Sunnuntaina ratsastin taas itsenäisesti. Ja jälleen kerran D kenkkuili alussa, ärsyttävää! Keskityin Sarin antamiin ohjeisiin ja sainkin hepan nopeasti tottelemaan! Tein hieman "jumppaväistöjä" ravissa, eli pitkänsivun alussa 3 askelta väistöä uran sisäpuolelle, nopea suoristus, väistö takaisin uralle, suoristus, väistö sisäpuolelle - suoristus ja väistö takaisin. D liikkui letkeästi ja väistöt sujuivat kuin tanssi. Muutamat siirtymiset ja voltit ja sitten annoin pitkät ohjat. Testasin vielä lopuksi antaa pitkät ohjat, kerätä ne uudestaan, taas pitkät ohjat jne. Tämä sujui hyvin eikä mitään ongelmia enää. Tähän on hyvä lopettaa :)


Sunnuntain ratsastuksen jälkeen poseerausta. Meidän "Let's make America great again"-look



Viggolla meni perjantaina vuokraaja ja kuulema liikkui tosi hyvin! Lauantaina ratsastin sen äidin kanssa, oli vähän hankala, mutta vaikutti enemmänkin väsyneeltä, oli hankala saada eteen. Sai sitten kevyemmän ratsastuksen. Sunnuntaina oli taas ohjasajoa Maken kanssa ja se meni super hienosti! Make kehui että tosi hyvin meni tokaksi kerraksi ja tällä kertaa liikkui loppuun asti reippaasti. "Kotiläksyksi" saimme että pitää katsoa että poni liikkuu joka askellajissa reippaasti ja etenkin pitäisi laukata paljon ja reippaasti, niin poni saisi vähän enemmän kuntoa - mitä sillä ei siis tällä hetkellä ole ollenkaan. Make sanoi että kun pikku hiljaa kunto kohenee, niin kaikki muutkin asiat helpottuu, että monet Vibun "ongelmista" (epätasainen, alkaa painaa ohjalle, tahdin vaihtelut yms.) johtuu vain siitä että kunto ei riitä tekemään niitä kunnolla. Tosi tyytyväinen olin taas tuntiin, opin paljon!




Sunnuntain epämääräinen ohjasajokuva.
Kyllä väsytti ohjasajon jälkeen kun oikein hiki tuli treenissä.

Kyllä eestiläisen kelpaa, enkkufiltti ja back on track- verkkoloimi kuivatukseen

Vähän jo iloisemman näköinen poika, juuri pääsemässä ulos syömään.


Mites muilla, onko ratsastuksen alussa "jumittavia" hevosia?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti