Ensimmäinen valmennus Dreamerin kanssa

Vanha kuva vuodelta 2015. Ei ollut tähän hätään mitään hyvää uutta kuvaa.

Dreamerin kuntoutus on jatkunut oikein hyvään malliin. Sitä on ohjasajettu tai juoksutettu 2krt viikossa ja ratsastettu 3-4krt viikossa. Töitä on pikkuhiljaa lisätty ja nyt ollaan päästy jo aika lailla normaaliin, tosin vielä vähän kevyeen, ratsastamiseen. Takapää on edelleen heikko, ja sitä koitetaan nyt vahvistaa puomeilla sekä erilaisilla muilla tehtävillä. Samoin poikittamiseen ja vinouteen kiinnitetään paljon huomiota. Dreamerin kunto on jo alkanut kasvaa, eikä se oli ihan niin uitettu koira liikutuksien jälkeen.

Eilen menin nyt ensimmäisen kerran koulutunnille sitten Dreamerin kaatumisen. Eli viimeksi oltu tunnilla n. 10kk sitten. Ajattelin että nyt kun Dreamerin kanssa pystyy jo aika hyvin ratsastamaan, niin olisi hyvä aika käydä sen kanssa valvovan silmän alla, niin saisi ammattilaisen mielipiteen menosta. Eilen kun menin tallille, niin kaduin tätä päätöstä. Ajatus tunnille menosta sai minut jännittämään ja stressaamaan. Vaikka siinä ei olisi ollut mitään jännitettävää, mutta silti joku siinä ahdisti.

Laittaessani Dreameriä kuntoon, se herkkänä hevosena tunsi heti minun olevan hermostunut, joka tietenkin myös tarttui hevoseen. Se ei meinannut antaa harjata itseään, peruutti ja väisti karkuun. Tiesin heti, että tämä epänormaali käytös johtuu ainoastaan omasta mielentilastani. Hienoa. Mua ei ollut jännittänyt Dreamerin käyttäytyminen, mutta nyt kun hevonen oli todella hermostunut, niin aloin totta kai sitten sitäkin ahdistumaan. Dreamer on aina huomannut, jos ratsastaja ei ole hyvässä mielentilassa, ja reagoi siihen temppuilemalla. Aiemmin jos itselläni on ollut huono päivä, niin olen todennut parhaimmaksi liikuttaa Dreamerin muuten kuin ratsastamalla, sillä tiedän ettei ratsastuksesta tulisi mitään.

Ja eikun maneesiin. Dreamerin ilme kertoo ettei ollut ihan vakuuttunut ratsastamaan menosta.

Maneesiin tultuamme Dreamer oli hermostunut, mutta hetken kun oltiin taluteltu, niin se rentoutui. Ja turhaan stressasin, tunti sujui nimittäin todella hyvin! Eikä mitään temppuiluja. Ravissa alkuun menimme koko uraa, ja lyhyillä sivuilla kokosin ravia ja pitkällä sivulla ratsastin hieman eteen. Tässä tärkeänä osana, että takapää oli kunnolla mukana, ja etupää oli kevyenä. Hyvää treeniä takaosalle.

Seuraavaksi tehtävä vaihdettiin niin, että käänsin lyhyeltä sivulta vähän keskipisteen jälkeen radan pituussuuntaan, ja ratsastin suoraan kohti toista lyhyttäsivua. Tehtävänä oli saada vino hevonen menemään suoraan. Tämä onnistui tosi hyvin, niin lisäsimme siihen kaksi käyntisiirtymistä. Ensimmäinen siirtyminen heti kun olin kääntänyt Dreamerin linjalle, ja toinen linjan loppupäässä. D siirtyi käyntiin todella pehmeästi pelkällä istunnalla, siinä mietin että on Viggon kanssa vielä pitkä matka ennen kuin tekee ne noin hyvin. Käynti jäi alkuun Dreamerin kanssa vähän hitaaksi, mutta parani kyllä lopulta.

Laukassa alkuun mentiin hetki isolla ympyrällä, josta siirryimme tekemään samaa suoristustehtävää mitä teimme ravissa, ilman siirtymisiä. Tämä sujui oikein hyvin, emmekä kauaa tehneet laukassa tätä, kun kumminkin tehty jo aika paljon ensimmäiselle tunnille.

Nyt kun olen ratsastanut taas Dreamerillä, niin huomaan että oma istuntani on aika hakusessa. Dreamer ja Viggo ovat ihan erilaisia malliltaan, ja nyt tauon jälkeen en osaa istua kunnolla Dreamerin selässä. Se on varmaan puolet kapeampi kuin Viggo, ja on tosi lyhyt muutenkin. Omat jalat pitäisi saada Dreamerin kanssa saada pidemmiksi, ja itseni ryhdikkäämmäksi. Eilenkin jaloilla haparoin, että missä Dn kyljet oikeen on, tuli sellainen olo että sieltähän putoaa tosi helposti pois. Dreameriä myös täytyy ratsastaa eri lailla, se on enemmän pohkeelle jumittava hevonen, joten pohkeiden täytyy olla enemmän irti, että käyttää vain tarvittaessa, kun taas Viggolla niiden pitää olla kevyesti ympärillä, kun se taas juoksee pohjetta karkuun. Mutta eiköhän tämä tästä lähde sujumaan.

Tässä pieni pätkä eiliseltä tunnilta

Tunnin jälkeen Dreamer oli hieman hiestä märkä ja päätti sitten ottaa turvekylvyn.

Näyttää vähän suklaatryffelyltä kuorrutteen kera

Kivalta näytti meidän hieno Back on Track-loimi

Loppuun vähän rapsutuksia ja hellyyttä naapurin kanssa. Dreamer on 160cm korkea, en tiedä paljonko tuo jättiläinen on.