Kun ötökät ahdistaa maastossa

Ja niin kun minä toivoin saaneeni hevosen, jota hyönteiset eivät paljoa häiritsisi. Sen sijaan sain hevosen, joka hermostuu maastossa todella paljon niistä. Kentällä ei ole hyönteisistä hirveästi ollut ongelmaa, mutta eihän siellä niitä olekaan kovin paljoa.

Viime viikolla kävimme maastossa kisoja edeltävänä päivänä, lauantaina siis. Ajatuksenamme oli tehdä mukava pitkä ja rento maasto, jossa suurimmaksi osaksi kävelisimme ja pikkaisen laukkaisimme. Lähdimme reitille, joka oli uusi mulle ja Viggolle. Reitin alkupäässä mennään Oittaan urheilupuiston lävitse, jonka jälkeen pääsee metsään hiljaisille ratsastuspoluille. Meidän tallilta lähtee ihanat Pohjois-Espoon ratsastuspolut, niin päästään suoraan tallilta hevosille tehtyjä polkuja pitkin kunnon maastoihin.

Välikuvituskuva eiliseltä.

Alkupään maastossa ylitetään tie.

Sää ei ollut mitenkään super lämmin ja tuuli hieman, joten ajattelin ettei varmaan olisi paljoa hyönteisiä häiritsemässä. Iskin kuitenkin Viggolle päähän korvahupun, joka estäisi hieman hyönteisiä ainakin korviin menemästä. Alkuun meno olikin rentoa, kunnes päästiin ekalle tiheämmälle metsäosuudelle, kun ötökkäparvet päättivät hyökätä meidän kimppuun. Ja siihen loppui rentous. Siitä lähtien aina metsäosuuksilla Viggosta tuli todella levoton ja hermostunut, se meni koko ajan pientä steppiravia, kulki milloin mitenkin sivuttain jne. Ei siis kovinkaan nautinnollista kummallekaan. Viggo tuntui juuri siltä, että jos siltä olisi pyytänyt laukkaa, niin oltaisiin ratsastettu kauniiseen auringonlaskuun saakka. Joten laukat jäi tällä kertaa väliin.

Tässä yritimme hermostuneilla hepoilla vähän ravata, jotta hyönteiset lähtisivät hetkeksi. Viggo jäi jumittamaan, sitten toinen heppa pääsi vähän kauemmaksi, niin V nosti laukan ja kun pyysin sitä takaisin raviin, niin sain reaktioksi 3 pukin sarjan.

Jos ei oteta huomioon ötököistä hermostumista, niin muuten Viggo käyttäytyi todella fiksusti uudella reitillä. Alussa nähtiin läheltä peura, josta hepat ei sanoneet mitään. Alkumatkasta yhteen kohtaan ratsastuspolun ympärille on myöhemmin rakennettu frisbeegolfrata, joka on aiheuttanut monelle ratsukolle päänvaivaa. Siis rata menee suoraan meidän ratsastuspolun "päällä", kuulema rakentajat eivät nähneet tässä mitään ongelmaa, että miten frisbeegolf voisi muka häiritä ratsastajia ja hevosia. Tässä kohtaa Viggo vähän ahdistui pelaajien frisbeen koreihin heittelystä, kun siitä tulee aika kovat kilahdusäänet, mutta onneksi pysyi ihan hanskassa.

Kaatuneiden puunrunkojen ylitys ei tuottanut ongelmia, niin kuin ei myöskään suoraan pusikoiden läpi meneminen

Ja tässä pienet pätkät onnistuneista rennoista ravipätkistä

Olen tyytyväinen siihen, että tällä kertaa onnistuttiin Viggon kanssa ravailemaan myös rennosti pidemmin ohjin. Senhän ongelma on ollut, että ravissa ja laukassa koittaa häippästä hirveää kyytiä menemään. Joten paljon ollaan jo eteenpäin päästy

Tässä muisto viime syksyn raviin siirtymisestä maastossa. Päivämäärä väärä.

Ensi kerralle maastoon haluan kokeilla ötökkäratsastusloimea, jos se vähän rauhoittaisi Viggoa. Samoin joku hyönteishuppu päähän, pitää vain löytää joku kevyempi vaihtoehto, joka sopii ratsastukseen. Niin toivottavasti seuraavalla kerralla päästäisiin myös laukkaamaan.

Hermostuuko muiden hevoset huomattavasti hyönteisistä maastossa? Miten olette ratkaisseet asian?