Robot Unicorns Attack: Kuulumisia ja uusia haavereita

Koittakaa jaksaa lukea

Nyt tulee valitettavasti vähän epämääräisempi postaus, sillä on paljon "vähän" asiaa.

Aloitetaan vaikka Viggosta. Viggo oli aiemmin tässä liikkunut ihan mielettömän hyvin, mutta viime viikon se oli hieman väsyneen oloinen, ja oli vähän hankaluuksia ratsastaessa. Normaalisti meidän puomi/kavalettitunneilla poni herää eloon, mutta nyt sitä sai patistaa koko ajan eteen. Laukkaamisesta ei tullut yhtään mitään, ja sen jälkeen poni päätti ryhtyä hankalaksi: Se alkoi oikeaan suuntaan jumittaa oikein olan takaa, poikittaa takaosaa sisälle, ja siis oli suora mahdottomuus saada se menemään uralla, sillä se vain puski uran sisäpuolelle. Ratsastajaakin alkoi turhauttaa, sillä tämä ei todellakaan ollut Viggolle tyypillistä käytöstä. Selvästi ponilla ei ollut paras päivä, mutta oli silti pakko saada se tottelemaan, muuten jos jättäisi ratsastuksen temppuiluun, se oppisi että sillä pääseekin hyvin työnteosta pois. Lopulta kun keräsin kaikki viimeiset voimani, sain sen menemään jotenkin ok:sti, ja siihen lopetimme. Kummatkin hiestä märkinä. Ei jäänyt hyvä mieli. Oli ollut lämmin päivä ja Viggolla oli ollut loimi päällä ulkona, niin voi olla, että se oli ollut siellä kuumissaan ja siitä vähän veto lähtenyt pois. Tallissa tein sille "päiväkaljan" eli 14L lämmintä lesevettä, johon lisäsin suolaa sekä elektrolyyttejä, kyllä maistui.

Tämä kuva viime viikon maanantaina, jolloin oli myös väsy.

Namnam lesevettä!

Seuraavana päivänä vuokraajamme, joka antoi luvan käyttää hänestä blogissa nimeä "neiti X" liikutti Viggon, poni onneksi oli ollut jo oma itsensä. Lauantaina mun koulutunti oli peruttu, joten lähdin itsekseni treenailemaan. Olen käyttänyt Viggolla välillä entisen tammamme koulusatulaa, mutta se on nyt keikkunut valitettavan paljon selässä, vaikkei se tunnu häiritsevän ponia. Nyt olin ostanut kokeiluun anti-slip geelin satulan alle, jos se vähän korjaisi asiaa. Valmentaja totesi kyllä, että taitavat kaikki satulat tällä keikkua, kun ratsu on muotoa oluttynnyri.. heh. No lauantaina geelin lisäksi päätin testata uudestaan Dreamerin Zaldin koulusatulan. Tämä itseasiassa vaikutti sopivan melko hyvin, enkä ratsastaessa huomannut keikkumista! Eli tätä ehkä voisi sitten aina välillä koulutreeneissä käyttää.

Viggo oli paljon parempi ratsastaa kuin edellisenä kertana. Mulla on ollut vähän haaveena mennä kuun lopussa Kilon tallin harjoituskouluratsastuskilpailuihin, kun siellä olisi yksi helppo luokka, josta me ehkä osaksi saatettaisiin selviytyä. Ongelmana vaan on, että meidän hovikuski on Espanjassa, eikä mulla ole kyytiä. Katsotaan jos saataisiin asia jotenkin järkättyä. Treenasin hieman kyseisen radan juttuja, kuten kolmikaarista kiemurauraa, joka menikin oikein mallikkaasti! Syksyllä kun niitä teki, niin V lähti aina siinä kaahottelemaan, meni ihan vinoon yms, niin kiva huomata kehitystä! Myös ravipysäytykset meni tosi hienosti! Viggo toimii kaikista parhaiten istunnalla, saa vain itse olla tarkkana, ettei tee liikaa. Nämä treenit saivat ponin kuitenkin lopulta kuumenemaan, joka näkyy siten, että se alkaa enemmän kipittää ja pomppimaan paikallaan. Myös se ihana takaosan poikitus tuli mukaan. Mutta kun tähän väliin ratsastin sitä vähän rennommin ja enemmän eteenpäin, rauhoittui tilanne. Tässä vaiheessa olin ehkä jo tehnyt vähän liikaa ponilla hommia ennen laukkaamista, sillä niitä se ei olisi millään jaksanut tehdä. Sain kuitenkin itseni ja ponin zempattua, ja saimme tehtyä jonkinlaiset laukat, ja siihen oli hyvä lopettaa.

Meidän pääsiäislook

Mun kuuma Pura Raza Estoñiola ori

Metsälenkillä, oli jännää.

Viggo on pikku hiljaa alkanut ymmärtämään, että kun otan kameran esiin niin pitää pysyä paikalla ja poseerata.

Seuraavaksi vuorossa potilaan tilanne. Dreamerin jalka ei ole tuntunut olevan ollenkaan paranemaan päin. Se myös onnistui viime viikolla ensiksi yhtenä päivänä saamaan kipeän jalan jänteeseen impparin. Jalka oli ihan tukki, en löytänyt haavaa, mutta joko siellä oli pikkuhaava tai sitten D oli sen kolauttanut esim. tarhan aitaan. Seuraavana aamulla sille haettiin kipulääkettä tähän vaivaan. Tuona päivänä myös sain töihin tallilta soiton Neiti X:ltä, olin ihan kauhuissani, sillä hän ei ikinä ole soittanut mulle. Vastasin salaman nopeasti ja tokasin suoraan, että mitä NYT on tapahtunut. Neiti X nopeasti vastasi, että Viggolla on kaikki hyvin, mutta Herra Unelma oli riehunut tarhassa viereisen tarhakaverin kanssa, ja sillä oli nyt n. 10cm pituinen ja sentin levyinen vertavuotava haava toisessa takajalassa. Huvittavaa kyllä, tässä vaiheessa mielentilani oli melko "aha.". Nyt Dreamerin kanssa tämä on ollut sellaista säätöä, ettei mielessäni enää haitannut yksi haava enempää, "ihan sama" tässä vaiheessa. Onneksi oltiin jo aamulla haettu se kipulääke.

Nyt Dreamer on siirretty ulkoilemaan eristysselliin, josta sillä ei ole minkäänlaista kosketuskontaktia muihin hevosiin. Muutenkin kyseessä oikeasti pieni sairastarha, vähän se säälittää, mutta ei tässä enää muu auta. Ihan tyytyväisen oloisena se näyttää siellä seisovan. Nyt impparijalka on parantunut, yksi vaiva vähemmän. Musta ehkä on tuntunut, että kintereen turvotus saattaisi olla vähän, noin millin, laskenut, mutta se saattaa olla toiveajattelua. Katson nyt tämän viikon jälkeen miltä kinner näyttää, ja jos sen turvotus ei oikeasti ole lähtenyt laskemaan, niin pyydän eläinlääkärin ultraamaan sen uudestaan, ja mahdollisesti piikittämään jalan. Mutta katsotaan.