Ensimmäiset kilpailut

Me selvittiin! Viggon ensimmäiset kilpailut oli siis eilen, ja kaikki sujui paremmin mitä mielessäni olin ajatellut. Kirjotetaanpa siis eilisestä kisapäivänkulusta.

Aamulla kun heräsin, odotti ulkona tosi iloinen, kamala näky: Lumisadetta! Se siitä kauniista kisapäivästä ulkona ja heihei hyvät kisakuvat. Kuulin että kisat on siirretty maneesiin, mutta veryttely on kentällä. Kiva, Viggo näkee siis kouluaidat ekan kerran juuri ennen suoritustaan, vähän lisäjännitystä itselle. Siinä sitten koitin kerätä kaikki tarvittavat kamat autoon, ja lähdin ajamaan tallille.

Hain Viggon tarhasta, sen harja ja kaula olivat ihan märät, ihanaa. Hännän olin edellisenä päivänä pessyt ja laittanut neljälle letille. Purin letit ja häntä oli kauniin kihara ja siisti. Seuraavaksi harjan kimppuun. Olin aiemmin viikolla testannut erilaisia lettityylejä, ja lauantaina meidän tunnilla valmentaja totesi, että jos nyt vain tekisin sen hollantilaisen letin, niin olisi kaikista siistein ja kestävin. Lauantai-iltana sitten opettelin youtubesta kyseisen letin teon ja nyt sitten opit käytäntöön. Huomasi kyllä heti, etten ollut pitkään aikaan letittänyt, sillä kädet kipeytyi välittömästi. Lopputulos oli kuitenkin mielestäni melko siisti mun ekaksi pitkän harjan letiksi.

Kamat vein valmiiksi traikkuun, ja kun kyyti saapui niin heppa vaan suoraan sisään (Viggo käveli hienosti ekalla kerralla sinne) ja matka kohti Kilon tallia!

Ihan vakuuttavan kisahepan näköinen, eikö?

Kultakutri

Kisapaikalla heppa tuli nätisti ulos traikusta. Aluksi vähän "pörheämpänä" katseli paikkoja, mutta hienosti käyttäytyi. Sitten kentälle verkkaamaan. Tässä kohtaa voin mainita, että mua ei ole varmaan ikinä kisoissa jännittänyt näin paljoa kuin nyt. Ei nyt sinällään ollut sen kummempaa syytä jännittää, mutta kuitenkin kyseessä hevosen ekat kisat, etten yhtään tiennyt miten reagoi mihinkin. Kun pääsin aloittamaan veryttelyn, sain ilokseni todeta, että Viggo oli ihan rentona ja kuuliaisena, mitä nyt vähän katseli ympärillä tapahtuvaa menoa. V oli heti todella hyvän tuntuinen ratsastaa, eikä sitä tarvinnut sen enempää verkata. Mulle tultiin sanomaan, että aikataulu on vähän myöhässä, joten mietin jo että tulee liian pitkä odotus ja meidän veryttely tulee menemään pieleen. Mutta sitten kuminkin meidät pyydettiin melkein heti sisälle. Maneesiin päästessä Viggo jännittyi heti. Ei se sinällään tuntunut mitään erityistä pelkäävän, mutta jotenkin se tilanne sai sen ihan varpailleen.

Kun edellinen ratsukko lopetti, pääsimme tutustumaan rataan. Tuomaria Viggo vähän ihmetteli, ei niinkään kouluaitoja, jotka luulin olevan se ongelma. Olin juuri ravannut tuomarin päästä ohi, niin että meidän selkä oli tuomaria kohti, kun sihteeri päätti koko keuhkoillaan puhaltaa pilliin. Viggohan säikähti tuota kunnolla ja säntäsi laukkaan. Vähän voisi ehkä miettiä missä kohtaa sen pillin puhaltaa, ja tarviiko sitä niin kovaa huutaa, kun hiljaisessa maneesissa olimme. Tästä nimittäin seurasi se, että V jännittyi vielä enemmän, ja meidän piti siitä suoraan aloittaa rata.


Olin tosi tyytyväinen Viggoon, miten se selvisi radasta. Poni oli koko radan alusta loppuun tosi jännittynyt, mutta oli siellä monta hyvääkin kohtaa. Jännittyneisyys aiheutti sen, että Viggo jäi vähän paikalleen liikkumaan ja meni tosi lyhyitä askelia, sekä oli epätasaisempi edestä. Siinä kohtaa sitä ei kannattanut alkaa liikaa painostamaan eteenpäin, koska siitä olisi seurannut laukannosto. Kolmikaarinen kiemuraura meni tosi hienosti, ja siitä saimmekin 7. Eka ravin temponlisäys oli hyvin vaatimaton, koska en uskaltanut sitä hirveästi pyytää eteen, jottei rikkoisi laukalle. Toinen oli jo paljon parempi. Kaikki kolme pysähdystä Viggo teki tosi hyvin.

Katsomon päädyn lyhyen sivun aidasta oli jätetty kulmaan avoin kohta, josta radalle pääsi sisään. Kun tulimme käyntiosuuteen, niin Viggo oli tuossa kulmassa sitä mieltä, että hän poistuu kyllä tässä kohtaa radalta tuonne toisen hevosen luokse. Sain kuitenkin sen pysymään radalla, ja jatkoimme matkaa. Seuraavaksi kun piti siirtyä raviin, niin Viggo päätti, että tuomaripää on sittenkin jännä, eikä sinne halua mennä. Tämä aiheutti lisähankaluutta siihen, kun tiesin että meidän pitäisi seuraavaksi nostaa laukka lyhyensivun keskellä, mutta se ei tulisi onnistumaan, kun poni painoi sisälle minkä pystyi. Ja eihän se onnistunut. Mutta sain kulmassa nostettua laukan ja tehtyä pääty-ympyrän. Seuraavassa laukannostossa Viggo oli valmiiksi häsläystäpinässä, eikä tämäkään nosto osunut kohdalleen, taas kulmassa nousi laukka. Mutta tässä laukassa pudotteli raville, teki takapäällä laukanvaihdon ristilaukkaan, nosti uudestaan väärän laukan jne, että kyllä saatiin paljon juttuja tehtyä yhden pääty-ympyrän aikana, heh. Viimeisen raviosuuden Viggo ravasi hyvin eteen ja oli hieno.

Kaiken kaikkiaan olen tosi ylpeä Viggosta, miten hyvin paikalla käyttäytyi! Ja kaikki virheet mitä tuli, johtuen sen jännittämisestä, joten ne on helppo korjata jatkossa. Nyt vain rutiinia ja ratoja alle, niin kyllä tästä hieno kisapeli tulee!

Tässä nyt vielä video, enjoy :D

Mitäs piditti ponin ekasta radasta?