Robot Unicorns Attack: "Voisiko joku mennä taluttamaan Dreamerin radalle!"

Eilen olimme Dreamerin kanssa ekoissa 2-tason kisoissa ja menimme he a:10 luokan. Kutsussa luki, että rata ratsastetaan kentällä, mikä oli siitä "huono" etten ollut kotona vielä päässyt ulkona ratsastamaan, koska meidän kenttä oli ollut niin märkä. Ratsastin Dreamerin melko raskaasti (maneesissa) perjantaina ja lauantaina, ajatuksena ettei sillä olisi liikaa energiaa kisoissa päästessään kentälle. Lauantaina tein loppuravit kuitenkin ulkona, ja D olikin ihan rentona. Nyt olin tosi hyvillä mielillä lähdössä kisoihin.

Kisapaikalla sunnuntaina koin heti "järkytyksen" nähdessäni maneesin pohjan, jossa veryttely tapahtui. Siellä oli useampi suuri lätäkkö, johon ei voinut missään nimessä ratsastaa, sitten osa pohjasta oli ihan kovaa, ja muutenkin todella epätasaista. Siinä ei tehnyt mieli Dreamerillä ratsastaa, mutta koitin parhaani mukaan puikkelehtia "paremmissa" kohdissa. D ei selvästi tykännyt pohjasta, se oli tosi varovainen eikä halunnut kulkea eteen. Se oli muutenkin väsyneen oloinen, ilmeisesti oli liian rankat kahden päivän treenit takana. Näin kisakauden alussa kestää hetki löytää hevoselle se oikea rytmi, miten sitä kannattaa ratsastaa ennen kisoja, sekä kauan kannattaa verytellä. Mulla oli aika huono fiilis meidän menosta, ja mietin mielessäni, etten halua startata ollenkaan, kun Dreamer ei tuntunut hyvältä. Suureksi ilokseni rakas ystäväni ilmestyi yllättäen paikalle tsemppaamaan meitä, ja sain häneltä hyviä neuvoja, sekä voimaa jatkaa ratsastusta. Ja ei mennyt kuin hetki, niin Dreamer alkoi liikkua energisesti ja kevyesti. Kyllä tässä näkee sen tukijoukon tarpeellisuuden!

Valmiina lähtöön kotona

Tällä kertaa ompelin sykeröt, huomattavasti siistimmät tulee!

Juuri kun olin saanut Dreamerin hyväksi verkassa, kuulutettiin ryhmän ensimmäinen ratsukko radalle ja kahden seuraavan piti siirtyä kentälle valmistautumaan. Me olimme lähtövuorossa kolmansina. Odotusalue oli todella pieni, ja sitä ympäröi lammikot sekä syvät routavauriot, joten oli vain käveltävä. Ekan ratsukon lopetettua radan, alettiin ihmetellä missä seuraava ratsukko oli. Tässä vaiheessa jäimme Dreamerin kanssa yksin kentälle, ja jouduimme odottamaan jonkin aikaa, kun kisahenkilökunta etsi toisena starttaavaa ratsukkoa. Tätä ei löytynyt, ja seuraavaksi meidät kuulutettiin radalle. Tässä vaiheessa D oli kyllästynyt odotteluun täysin, ja oli sitä mieltä, että hän ei radalle mene. D alkoi peruuttaa, eikä suostunut menemään mihinkään muuhun suuntaan kuin taakse. Normaalissa tilanteessa olisin sen varmasti saanut siitä lopulta komennettua eteen, mutta D uhkaavasti peruutti syvien routavaurioiden luokse, niin oli pakko vain pysäyttää se, jottei jalka uppoaisi kuoppaan. Seuraavaksi kuului tuomari kuuluva komento "Käykää nyt joku taluttamassa tuo Dreamer radalle! Tuo on sen ominaisuus!", meille tuttu tuomari siis kyseessä. Tässä vaiheessa kaikki paikalla olijat käänsivät katseet meihin, ja jännittivät, että pääsisimmekö radan aitojen sisäpuolelle asti. Kyllä pääsimme talutuksessa, ja siitä Dreamer lähtikin hienoa ravia reippaasti eteenpäin.

Rata lähti todella hyvin liikkeelle, D liikkui oikein elastisesti ja nöyrästi. Keskiravi ei ollut niin hyvä kuin normaalisti, kenttä vietti siinä kohtaa alamäkeen, jolloin hevonen ei halunnut lisätä kunnolla. Väistöt sujuivat kivasti, ja lisätty käynti oli taas bravuuri. Pääsimme takaosakäännöksiin, kun Dreamer päätti, ettei enää jaksa. Peruutettiin muutama askel, mutta sain jotenkin tehtyä ekan takarin. Siitä käveltiin nätisti toiselle puolelle ja tehtiin ihan siisti toinen takaosakäännös. Pystyin "melkein" jo arvaamaan mitä seuraavassa laukannostossa tapahtuu: Dreamer lähti peruuttamaan sekä sivulle. Sain kuitenkin ihmeen nopeasti Dreamerin nostamaan tuosta hässäkästä laukan, ja loppuohjelma sujui taas täysin ongelmitta, ihan kuin mitään temppuilua ei olisi tapahtunutkaan!

Kylläpä mä vedin hyvin! t. Dreamer

Prosentteja tuli 58.1! Kuitenkin ihan hyvät pisteet, ottaen huomioon, että paperiin tuli ykköstä ja kakkostakin. Vaikka Dreamerin temppuilut tiputtivatkin meidän prosentit, niin olin rataan todella tyytyväinen. Ensinnäkin sain pidettyä hermoni, vaikka Dreamer koitti parhaansa mukaan niitä koetella. Toiseksi rata oli muuten hyvä, ja nyt Dreamer liikkui energisemmin ja kevyemmin mitä viimeksi! Oli papereissa kuitenkin myös seiskoja ja yksi seiskapuolikin! Että jos saadaan nämä ylimääräiset säädöt pois, niin mahdollisuudet ovat hyviin pisteisiin! Nyt tulee parin viikon kisatauko, ehtii hyvin kotona enemmän treenailla. 5.5 olisi taas tiedossa kivat kisat, mikäli saan kyydin järkättyä.

Veikkaan, että Dreamerin temppuilut johtui sen väsymyksestä, raskaasta pohjasta, sekä liiallisesta odottelusta yksin kentällä. Uskon, että jos olisimme päässeet maneesista suoraan radalle, ei Dreamer olisi ehtinyt tylsistyä, eikä sillä olisi tullut mieleen alkaa vänkäämään vastaan. Mutta tämä oli vain yksi kisa, ja vasta meidän toinen kilpailu, ja ensimmäinen ulkokisa. Hyvillä mielin jatketaan treenejä.

Tällä viikolla kisavuorossa onkin Viggo! Sen kanssa olisi tarkoitus mennä starttaamaan ensimmäinen helppo b-rata, katsotaan kuinka käy! Vielä ei ole täysin varma meidän kyyditys, mutta toivotaan että kaikki järjestyy.

Loppuun pätkät radasta, ajattelin että mukavampi katsoa pätkissä kuin pitkänä videona.