Kisakaudenavaus: Viime vuoden vika, tämän vuoden eka!

Radan jälkeen

Tänä vuonna aloitinkin kisakauden jo helmikuun alussa, mikä on ennätys! Olen yleensä aloittanut kisaamisen vasta keväällä kun lumet ja jäät ovat jo sulaneet. Muutenkin olen huono miettimään ja suunnittelemaan mitään kisakalenteria, vaan olen yleenä välillä kurkannut kipan kisakalenteria, ja jos sattunut näkemään jotku kivat kisat niin ilmoittautunut sinne. Nyt kuitenkin olen saanut uuden innostuksen kilpailemiseen. Osaksi into tulee siitä, että nyt on uusi "kisahevonen" eli Viggo, joka on kokematon, niin pääsee hyvin näkemään sen kehitystä koulutuksessa. Ja taas Dreamer näyttää lähtevän kuntoutumaan hyvin, ja se liikkuu hienosti, niin sillä pääsisin mahdollisesti vihdoin kunnolla kisaamaan helppo a-luokkia, ja ehkä vihdoin päästä starttaamaan ensimmäinen vaativa b-luokka, joka on ollut unelmani jo monta vuotta. Ja tietenkin olisi huippua lähteä kisoihin kahden hevosen kanssa

Valmistelut

Ensimmäiset kisat olivat entisessä kotitallissamme Kilossa. Tällä kertaa mukaan lähti vain Viggo, Dreamer ei ihan ole vielä valmis radoille. Luokkana oli c-merkin kouluratsastusohjelma, joka on looginen ja mukava rata. Viggoa oltiin alkuviikolla liikutettu vähän huonosti, eikä silloin myöskään ollut varmaa päästäänkö osallistumaan kisoihin. Kun osallistuminen varmistui, niin perjantaina menin illalla treenaamaan rataa. Tullessani maneesiin sen ulkopuolella aurattiin lumia pois, josta kuului kova meteli sisälle. Olimme maneesissa yksin, ja Viggo oli todella jännittynyt. Kun aura lähti pois, ja ajattelin että nyt ehkä saan Viggon rentoutumaan, niin jotkut tulivat hakemaan maneesin toisesta päästä hevostraileria, joka taas aiheutti erikoista ääntä, joka hermostutti Viggon entisestään.

Minun oli pakko lähteä hakemaan tallista äänieristetty huppu Viggolle, ja samalla otin liinan, ja menin juoksuttamaan Viggoa kentälle hankeen. Hanki antoi hyvää vastusta, ja Viggon energiat väheni melko nopeasti. Siirryin maneesiin, jossa juoksutin vielä laukassa. Tämän jälkeen nousin selkään, ja oli heti rennompi poni. Tein sillä kunnolla töitä, jotta kaikki "pöllöenergiat" lähtisivät pois. Koska kävi hyvä tuuri ja olin yksin maneesissa, menin vielä lopuksi kouluradan 2 kertaa. Tästä tulikin vähän suunniteltua pidempi liikutus, mutta ainakin hevonen tuli hyväksi ratsastaa.

Seuraavana päivänä menin taas ratsastamaan, ja tällä kertaa oli Viggo ensimmäisestä askeleesta lähtien super hyvä ratsastaa! Edellisen päivän "ryöpytys" siis toimi. Tein nopeat alkuravit, ja sitten ratsastin radan taas kaksi kertaa, ja sen jälkeen lopetin ratsastuksen. Kun hevonen liikkui niin hyvin, en halunnut mennä sillä yhtään pidempään, jottei se väsyisi.

Kisapäivä

Viggo letitettynä

Sunnuntaina kilpailuaamuna oli pakkasta -12 astetta. Sulloin itseni täyteen kerroksittain toppavaatteita, koska minähän en aio palella. Tallilla Viggolle laitoin sen paksuimman sisäloimen ja sen päälle vielä paksun villaisen enkkuviltin. Poni oli nopeasti letitetty ja kamat kasassa autossa, heppa vain traikkuun ja matkaan.

Topatut tyypit valmiina matkaan

Alla pitkähihainen, paksu pörröfleece, paksu toppaliivi + toppatakki. Kahdet housut, toppahame + ihanat uudet lämpimät saappaat. Ja pipo tietysti. Näistä on lämmin pukeutuminen tehty. Kisoissa näkyi kauhean vähän vaatteita nuoremmilla tytöillä, teki pahaa katsoa. Näin vanhana sitä on viisastunut, että mieluummin näyttää toppapallolta, kuin palelee koko päivän. 

Olisko kuvat jo otettu että päästäis matkaan? t. Viggo

Kisapaikalla verryttely sujui maneesissa hyvin. Vähän alkuun Viggo tuijotti tuomarien tuoleja (aita ei haitannut, tuolit kyllä), mutta nopeasti se lopetti niiden tuijottamisen. Se oli ihan hyvän tuntuinen verkassa, vähän ehkä väsynyt, enkä saanut sitä niin energiseksi kuin olisin halunnut. Niinpä katsoin parhaaksi tehdä lyhyen rennon verkan, ihan vaan askellajit läpi, ettei se väsähtäisi liikaa. Verkan jälkeen jäimme maneesiin pienelle alueelle odottamaan vuoroamme, starttasimme kolmantena. Pelkäsin siinä, että Viggon energiat lähtisi lopullisesti kävellessä. Kun meitä edeltävä ratsukko meni radalle, otin taas ohjia käteen ja vähän herättelin ponia, jotta se tulisi takaisin "ratsastusmoodiin".

Kun edellinen ratsastaja lopetti suorituksensa, siirsin heti Viggon raviin ja siirryin radalle odottamaan vihellystä. Siirtyessämme radan sisäpuolelle tunsin heti, kun Viggosta tuli skarpimpi ja energisempi! Mietin mielessäni jes, nyt se heräsi, meillä on mahdollisuus! Rata sujui todella hyvin, Viggo eteni reippaasti ja oli hyvin avuilla. Pystyin hyvin keskittymään hienosäätöön ja siihen että oikeasti ratsastin kaikki kohdat, enkä vain kiirehtinyt pisteeltä pisteelle. Ekan laukannoston Viggo teki loistavasti, mikä sai minut zemppaamaan vielä enemmän. Viime vuonna suurta päänvaivaa tehneet laukat tuntuivat tällä kertaa radan parhaimmilta kohdilta. Lopputervehdyksen jälkeen oli niin tyytyväinen olo, että oltiin molemmat oikeasti tehty parhaamme.

Kuvakaappaukset radalta

Tyytyväisenä ulkona

Kaunis kuva Viggon valtavasta päästä

Poseeraus toiseltakin puolelta

Ja niin siinä kävi, että saimme 66,7% ja sijoituimme ensimmäiseksi koko luokassa! Uskomatonta! Viime vuonna aloitimme Viggon kanssa kisaamisen, ja tulimme jokaisessa kisassa viimeiseksi, ja prosentit aina vähän päälle 50, ja nyt tällaiset pisteet vuoden ekasta startista.. Voin kertoa, että olo on ihan mieletön. Viggo on ollut tosi haastava hevonen, ja aina välillä mietin, että osaanko sitä viedä eteenpäin, niin on todella hienoa näin nähdä että on se oikeasti kehittynyt paljon. Juuri ne laukat, jotka ei sujunut ollenkaan viime vuonna, niin niistä saimme tällä kertaa radan parhaat pisteet: Molemmat nostot olivat 7 ja laukkaympyröistä tuli myös 7 ja 6.5.

Itse olen aina pitänyt arvostelun lopun yleisvaikutelman kommentteja tärkeimpänä, niissä yleensä tehdään hyvä yhteenveto radasta ja kerrotaan mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Olisi myös tärkeää, että tuomari kommentoisi myös jonkin positiivisen asian radasta (oli se sitten mennyt päin seinää tai ei) niin jää aina parempi fiilis jatkoa ajatellen. Nyt meidän loppukommentit olivat todella positiiviset ja tiedän nyt mihin tulee nyt ratsastaessa taas keskittyä.

Hieno Bucasin palkintoriimu! Tuli tarpeeseen, juuri olin katsonut että meidän Bucas-riimu on ihan kulahtanut, että pitäisi ostaa uusi

Näin tällä kertaa. Nyt ei enää viitsi Viggolla mennä Kiloon helpon c:n luokkiin, seuraavan kerran sinne varmaan sitten kun Viggo osaa he b:n asiat. Nyt koitetaan saada vielä c:ssä tasaisia hyviä suorituksia, ja sitten katsotaan, jos syksyllä voidaan siirtyä jo b:n luokkiin. Tämä tietenkin oli melko helppo rata, niin en usko että ne muut c:n radat tulee menemään yhtä hyvin kuin tämä. Mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Loppuun pätkä meidän radasta. Seuraavaksi keskitytään suoraan menemiseen sekä pysähdyksiin.