Stressiä ja stressiä

Stressiä. Sitä viimeiset pari viikkoa ovat sisältäneet yllin kyllin. Nyt tulee aika rönsyilevä kirjoitus, enkä tiedä miten kaikesta nyt kirjoittaisi järkevästi.

Tosiaan tässä 2 viikkoa sitten meille ilmoitettiin, ettei Viggo voi enää jatkaa tarhaamista suokkitamman kanssa, koska asuivat eri tallirakennuksissa. Tämä oli meille molemmilla omistajille suuri harmistus, sillä hevoset tulivat toimeen keskenään todella hyvin. Meidän tallilla kaksin tarhaavat saavat ulkoilla koko päivän, kun taas yksin ollessa on puolpäivätarhaus. Viggo on elänyt ennen meille tuloa koko elämänsä 24/7 ulkona, eikä viihdy ollenkaan tallissa, joten sille on täysin ehdotonta olla kokopäivätarhauksessa.

Viime postauksessa oli video, jossa Viggoa kokeiltiin ekan kerran uuden hepan kanssa samaan tarhaan. Tuolloinen kokeilu ei mennyt ihan putkeen, mutta uskoimme sen johtuvan viereisessä tarhassa riehuvasta Dreameristä. Kokeilimme viime viikolla hevosia uudestaan samaan tarhaan (ilman Dn läsnäoloa), mutta ruunat eivät tulleet ollenkaan toimeen keskenään. Joten se siitä. Tallissamme on enää yksi vaihtoehto, jonka kanssa kokeilla Viggon kanssa tarhaamista. Kyseessä on saman kokoinen connemaratamma, nyt toivomme, että ne tulisivat keskenään toimeen, sillä muuten en tiedä mitä tehdä. Dreameriä en halua vielä riskeerata laittamalla yhteen Viggon kanssa. Lauantaina on Viggon ja uuden tamman ensitreffit alttarilla, eli samassa tarhassa.

Tuleeko susta prinssille morsian?

Dreamer tarhaa yksin, joten sekin on nyt joutunut puolpäivätarhaukseen. Sillä on nyt jalat turvotelleet, joka saattaa joko johtua lisätystä liikunnasta, tai siitä että joutuu nyt seisomaan puolpäivää tallissa. Ärsyttää. Olen tähän väliin antanut sille nyt vähän "lomaa" ja käynyt lähinnä kävelyttämässä, nyt loppuviikosta vähän taas enemmän liikutusta, katsotaan jos viikonloppuna uskallan sen selkään kävelemään.

Viggosta huomaa että sille on ollut liikaa viime viikkojen muutokset. Siitä näkee, että se on stressaantunut, eikä oma iloinen ja rauhallinen itsensä. Meidän talliin tuli myös heinäautomaatit käyttöön, joita osa hevosista pelkää, ja se aiheuttaa vähän levottomuutta. Samoin talli on nyt ensimmäisen kerran täysi, ja siitä johtuen tallikaan ei ole niin rauhallinen enää. Niin uskon, että nämä kaikki muutokset lyhyessä ajassa ovat saaneet pienen ponin pään pyörälle.

"Voi kun olisin ulkona"

Koitan nyt keksiä hyviä ratkaisuja Viggon suhteen. Toivotaan että se tulisi toimeen uuden tamman kanssa, ja ne saisivat alkaa yhdessä tarhaamaan koko päivää. Se varmasti jo helpottaisi tilannetta huomattavasti. Mulle tärkeintä on, että kummallakin hepalla on kaikki hyvin.

Loppuun laitan vaan satunnaisia kuvia jotka jäänyt aiemmin laittamatta. Tästä tuli nyt vähän tälläinen "purkaus" postaus, mutten parempaakaan tähän hätään pystynyt kirjoittamaan.

Muutama kaunis syyspäivä on sattunut kohdalle sateiden väliin

Aina niin ihana näkymä

Kävelyllä metsässä.

Jännää