Ihmeitä tapahtuu! Dreamerin eka ratsastus 6kk saikun jälkeen.

"Kyllä mä edelleen tän tallin komein hevonen olen"

Vihdoin se päivä koitti, haimme viime lauantaina Dreamerin kotiin! Karkkilassa nähdessään meidän trailerin, päätti Dreamer ettei hän lähde täältä yhtään mihinkään, enkä sitten meinannut saada sitä kiinni tarhassa. Selvästi siis viihtynyt maalla. Lopulta kuitenkin antoi kiinni. Tämän jälkeen vähän aikaa ohjasajoin sitä, ja sitten lastattiinkin traileriin, johon se mallikkaasti käveli suoraan.

Saavuimme Espooseen ja Dreamerin astuessa ulos traikusta kuului saman tien iloinen hirnunta kaukaa tarhasta; Viggo huomasi heti, että hänen veli on tullut takaisin! Oli niin liikuttavaa katsoa, miten toinen oli niin onnessaan kaverin paluusta. Vein Dreamerin Viggon viereiseen tarhaan, jossa ne heti tervehti toisiaan iloisesti. Kyllä sydän suli.

Tässä kohtaa kokeilimme illalla myös Viggon tarhaamista uuden hevosen kanssa. Tämä oli virhe, sillä Dreamer olikin Viggosta todella mustasukkainen, ja kävi haastamassa koko ajan riitaa tämän uuden ruunan luona. Lopulta Dreamer onnistui villitsemään niin Viggon, tämän kaverin, ja loputkin ulkona olevat hevoset. Koitin mennä hakemaan Dreamerin sisälle häiritsemästä muita, mutta eihän se taaskaan antanut kiinni. Tilanne rauhoittui, kun Viggo ja tarhakaveru otettiin kiinni ja vaihdettiin takaisin eri tarhoihin. Kokeilemme niitä seuraavan kerran yhteen niin, ettei Dreamer ole ulkona samaan aikaan. Dreameriä ja Viggoa emme vielä uskalla laittaa yhteen, jottei Dn jalka vain rasitu liikaa, kun ne riehuvat niin paljon yhdessä.

Dreamerin loukkaantumisesta voit lukea mm. tapaturmasta tästä, ekasta ell käynnistä täältä, välitilanne tästä, tuomio täältä, leikkauksesta täältä.

Nyt Dreameriä on liikutettu ohjasajaen, sekä juoksuttaen suoralla uralla. Se on ollut todella rauhallinen ja kiltti. Eilen torstaina, oli sitten ensimmäinen ratsastus sitten maaliskuun. En itse halunnut olla eka joka sinne selkään menee, sen verran arka ratsastaja olen. Vaikken uskonut, että Dreamer mitään hurjaa tekisikään, mutta se olisi varmana reagoinut omaan jännitykseeni. Niinpä ihana valmentajani lupasi hypätä selkään.

Dreamer oli kuin enkeli. Se lähti tyytyväisenä liikkeelle, eikä tehnyt mitään tuhmuuksia. Sillä ratsastettiin n.20 minuuttia, jossa käyntiä, vähän kevyttäravia ja pätkät laukkaa. Mentiin pelkästään suoraauraa, ei yhtään kokoamista yms, niin kevyesti kuin mahdollista. Se liikkui puhtaasti, ja kuulema tuntui selästä käsin tosi hyvältä, ei ollenkaan jäykkä yms. Vasempaan suuntaan aavistuksen hankalampaa liikkua, siinä se takajalka on ulkojalkana.

Olin niin onnellinen kuin voi olla. Valmentajakin totesi, että nyt hän ymmärtää miksi päätin leikata jalan, niin hyvältä heppa tuntui. Valkku ei siis ollut aiemmin käynyt Dreamerin selässä.

Laitoin estevarusteet kun oli esteratsastaja.

Dreamer kasvatti maalla jo paksun talvikarvan, oli ihan märkä ratsastuksen jälkeen. Silläkin klippaus edessä.

Nyt sitten pitää maltilla jatkaa tästä eteenpäin. Muutamia kevyitä ratsastuskertoja viikossa, sen lisäksi ohjasajoa/juoksutusta, sekä kävelytystä. Ihan pikkuhiljaa etenemme. Toivotaan parasta.

Oikein super mahtavaa viikonloppua kaikille!