Viime viikonloppuna oli DTT:n kisaviikonloppu Laakson Ratsastusstadionilla. Perjantaina oli 1-tason kilpailut, jossa starttasimme Dreamerin kanssa he a2 luokassa, ja lauantaina jatkoimme samalla luokalla 2-tason kilpailuissa.
Perjantaina voin kertoa, että minua jännitti ihan helvetin paljon kisat. En ollut pitkään aikaan ollut Laakson isolla kentällä, ja nyt oli aika kovia ratsukoita vastassa. Tulimmekin sattumalta yhtä aikaa valmentajani kanssa kisapaikalle (joka starttasi myös), ja menimme yhtä matkaa veryttelyalueelle. Valmentajan läsnäolo vähän rentoutti itseäni. Ihan alussa Dreamer oli hieman pörheän tuntuinen ratsastaa, ja vähän sen oloinen, että voisi johonkin singahtaa. Valmentaja käski heti oman hevosensa selästä " Inka, H E N G I T Ä!" ja samalla kehotti pidentämään ohjaa, jotta D pääsi rentoutumaan. Hetken ravailtuamme pidemmällä ohjalla, niin kummasti se heppa tosiaan rentoutui. Sen jälkeen verkka olikin helppoa. Dreamer tuntui tosi energiseltä, mutta samalla kuuliaalta.
Radalla sai olla raippa mukana, mitä hyödynsin heti. Välillä on ollut sellainen tunne, että kun olen antanut raipan pois ennen rataa, niin D saman tien hiipuu eikä enää reagoi niin hyvin apuihin. Nyt siirtyessäni radalle, D hieman jännittyi, niin pyysin sen heti ravaamaan, jotta sillä olisi enemmän tekemistä. Kun etenimme kohti tuomaripäätyä, D alkoi nousta etupäästä ja samalla pistää jarrua päälle. Tässä pyysin sitä tekemään hieman avotaivutusta + kerran hipaisin sitä raipalla, jotta se tiesi sen olevan mukana.
Rata sujuikin sitten oikein lennokkaasti! Dreamer ei ole ollut ikinä radalla noin menevä, se oikein vei meitä eteenpäin! Tunsin, että etenkin raviohjelmassa se olisi voinut olla vähän rauhallisempi, mutten halunnut sitä liikaa alkaa ottaa kiinni, kun kerrankin se itse liikkui eteen. Etenkin keskiaskellajeihin olin tosi tyytyväinen! Rata meni läpi ilman suuria rikkeitä, ihan pieniä korjauksia vain oli. Tästä saimmekin 64,483% ja oltiin 3/16! Ruusuke tuli siis kotiin.
Isä
Lauantaina oli vuorossa ne isommat kisat. Kisapaikalla oli kolme rataa samaan aikaan, ja kaikkien ratojen ratsukot verkkasivat samalla veryttelyalueella, joka hieman toi haasteita. En olekaan hetkeen, tai ollenkaan ollut niin haastavassa verkassa, kyllä sai itsekin jo muistutella että "hengitä syvään...". D oli taas hyvän tuntuinen, hieman edellispäivää hitaampi, muttei kuitenkaan hidas. Valmentajani oli koko verkan ohjaamassa, mikä oli ihan luksusta. Täytyy alkaa valitsemaan kisat valmentajan kisojen mukaan, jotta saa vähän apua ;)
Myös tämän päivän rata meni oikein kivasti. Keskiaskellajit eivät olleet niin lennokkaat kuin edellisenä päivänä, eikä D antanut ottaa takaisin kiinni niistä niin hyvin. Mutta tahti ja rytmi olivat paljon paremman, kun D oli vähän maltillisempi! Prosentteja tuli 64,31 ja sijoituimme 10/37! Eli palkintosijalle päästiin, uskomatonta! Luokassa oli niin kovatasoisia ratsukoita, etten ollut ajatellutkaan, että voisimme sijoittua, ihan mahtavaa!
Näistä kisoista jäi todella hyvä fiilis. Dreamerillä oli ihan eri draivi kuin ennen, ja tarvitsee vain pientä hienosäätöä katsoa, kun ennen sai miettiä, että nostaako se edes laukkaa radalla. Tällä menolla voimme varmasti startata sen ekan vaativan jo tänä vuonna! Niin, nythän saimme myös kvaalit kansallisiin kisoihin.
aaveen.net
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti